Hallinnolliset
tehtävät:
Kokoukset
Isännöitsijä
hoitaa taloyhtiöiden hallituksen kokousten ja yhtiökokousten
käytännön järjestelyt sekä osallistuu kokouksiin ja toimii
niissä asioiden esittelijänä, asiantuntijana sekä yleensä myös
kokouksen sihteerinä. Hallituksen kokousten pitämisestä ja
ajankohdasta sovitaan yleensä joko edellisessä kokouksessa tai
isännöitsijä sopii niistä hallituksen puheenjohtajan kanssa, kun
käsiteltäviä asioita on ilmennyt. Isännöitsijä ja hallituksen
puheenjohtaja sopivat kokouksessa käsiteltävät asiat ja
isännöitsijä valmistelee ne hallituksen kanssa sovittujen
pelisääntöjen mukaisesti. Isännöitsijä laatii esityslistan ja
toimittaa sen ja kokousasioihin liittyvät asiakirjat kuten esim.
tarjousten yhteenvedot hallituksen jäsenille noin viikkoa ennen
kokousta.
Yhtiökokouksen ajat
määräytyvät osakeyhtiölaissa, asunto-osakeyhtiölaissa sekä
taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä. Tarkemmat ajankohdat päätetään
hallituksen kokouksissa yhtiöjärjestyksen määräämissä rajoissa
ja isännöitsijä huolehtii, että kokouskutsut sekä kokousasioihin
liittyvät asiakirjat, varsinaisissa yhtiökokouksissa
tilinpäätösasiakirjat ja talousarviot, toimitetaan
osakkeenomistajille yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla.
Kokouksen jälkeen
isännöitsijä panee yhtiökokouksen päättämät asiat täytäntöön.
Hän laatii pöytäkirjat sekä yhtiökokouksen päätöksistä
osakastiedotteen, joka toimitetaan osakkeenomistajille.
Sopimusasiat
Isännöitsijä huolehtii
ja valvoo että taloyhtiön hallintoon ja talouteen liittyvät
sopimukset ja sitoumukset laaditaan asianmukaisesti ja yhtiön etujen
mukaisesti. Tällaisia sopimuksia ovat mm. kiinteistön huolto- ja
siivoussopimukset, jätehuoltosopimus, lämmön- ja
sähkönostosopimukset, hissinhuoltosopimukset ja vakuutukset.
Taloyhtiöiden sopimukset tehdään yleensä aina hallituksen
kokouksen päätöksellä ja toimesta siten, että isännöitsijä
valmistelee ja vertailee asiat ja esittää ne päätettäväksi ja
allekirjoittaa ne asunto-osakeyhtiölain, osakeyhtiölain,
yhtiöjärjestyksen, yhtiökokouksen ja hallituksen antamien
valtuuksien mukaisesti.
Isännöitsijä huolehtii
oma-aloitteisesti siitä, että taloyhtiön talouteen merkittävästi
vaikuttavat sopimukset kilpailutetaan riittävin väliajoin siten,
että sopimusten sisällöt ovat tarkoituksenmukaiset ja hinnat
kilpailukykyiset.
Mikäli taloyhtiössä on
asuntoja ja/tai tiloja, jotka voidaan vuokrata ulkopuolisille,
isännöitsijä huolehtii vuokralaisten etsimisestä ja valmistelee
vuokrasopimukset hallituksen hyväksyttäväksi tai vuokraa tilat
hallituksen antamien valtuuksien mukaisesti.
Mikäli taloyhtiöiden
sopimusasioissa syntyy riitoja, jotka vaativat esim. oikeustoimia,
isännöitsijä valmistelee ja neuvottelee asiat. Hän sopii myös
hallituksen kanssa esim. lakiasiaintoimiston käyttämisestä yhtiön
etujen mahdollisimman hyvän valvonnan varmistamiseksi.
Työsuhdeasiat
Mikäli taloyhtiöllä on
työsuhteessa olevaa henkilökuntaa kuten talonmies ja /tai siivooja,
isännöitsijä huolehtii työsopimusten laatimisesta hallituksen
ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Tämän jälkeen isännöitsijä
huolehtii ja käyttää työnantajan työnjohto-oikeutta. Hän
valvoo, että työehtosopimuksia, lakeja noudatetaan ja että
työsuojelumääräyksiä noudatetaan ja sovelletaan oikein. Hän
myös perehdyttää, kouluttaa ja opastaa henkilökuntaa sekä hoitaa
sijaisjärjestelyt mm. vuosilomien aikana.
Mikäli
työsuhdeasioissa syntyy esimielisyyksiä, jotka vaativat järjestöjen
neuvotteluja ja/tai oikeustoimia, käytetään asiantuntijoita yhtiön
etujen valvonnassa. Isännöitsijä hoitaa neuvottelujen yms.
käynnistämisen.
Ilmoitusvelvollisuudet
Isännöitsijä huolehtii
monista viranomaisille tehtävistä ilmoituksista. Näitä ovat mm.
kaupparekisterin muutosilmoitukset aina hallitusten jäsenten
vaihtuessa, veroilmoitukset ja niihin liittyvät huoneistoluettelot,
työnantajan vuosi-ilmoitukset ja työeläke ym. Vakuutusten
vuosi-ilmoitukset, palkkakirjanpito ja niihin liittyvät tilastot ja
muut viranomaisten pyytämät tilastot. Laajat yhtiöjärjestysten
muutokset ja niihin liittyvät kaupparekisterin muutosilmoitukset
hoidetaan yleensä hallituksen kanssa sovituissa puitteissa
ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta.
Isännöitsijä huolehtii
myös osakkeenomistajille ja asukkaille lähetettävistä
tiedotteista sekä oma-aloitteisesti että hallituksen ja
yhtiökokousten päätöksien mukaisista asioista.
Isännöitsijä
ylläpitää lisäksi taloyhtiön osakeluetteloa. Hän huolehti, että
osakkeiden myynnistä esitetään lain vaatimat asiakirjat, ennen
kuin uusi omistaja voidaan merkitä taloyhtiön osakkaaksi.
Osakeluettelon perusteella isännöitsijä laatii
isännöitsijätodistukset.
Isännöitsijätodistuksen
tilaajan tulee osakkeenomistaja tai hänellä on oltava valtakirja
tai toimeksiantosopimus todistuksen tilaamiseen.
Isännöitsijä huolehtii
myös yhtiön arvopapereiden säilyttämisestä lain vaatimalla ja
muutenkin asianmukaisella tavalla. Tällaisia asiakirjoja ovat mm.
panttikirjat, joiden uudistamisesta isännöitsijä huolehtii
hallituksen päätösten mukaisesti. Kiinnityksen uudistaminen
annetaan yleensä joko pankin tai lakiasiaintoimiston tehtäväksi.
Yhtiön arvopaperit ja
avaimet säilytetään turvallisissa avainturva- ja kassakaapeissa.
Tärkeä osa isännöitsijän
tehtäviä on toimiston asiakaspalvelu.
Taloudelliset
tehtävät
Eräs isännöitsijän
tehtävien tärkeimmistä osa-alueista on taloussuunnittelu ja
laskentatoimi. Taloussuunnittelun näkyvin muoto on jokavuotinen
yhtiökokouksessa käsiteltävä talousarvio. Lisäksi isännöitsijä
suunnittelee ja toteuttaa vuoden mittaan taloyhtiön jatkuvan
maksuvalmiuden ja parhaan korkotuoton huomioiden. Taloussuunnitteluun
kuuluu myös laajempien, usean vuoden ajalle ulottuvien
korjaushankkeiden rahoitussuunnittelu.
Laskentatoimi puolestaan
sisältää perinteisen kirjanpidon sekä vastike- ja
vuokrakirjanpidon lisäksi melkoisen joukon muita talousasioita:
yhtiön laskujen hoitaminen, lainojen edellyttämät toimet kuten
osakaskohtaiset velkaosuuslaskelmat ja lyhennyssuunnitelmien
ylläpito, tilinpäätösten laadinta, talousarviovertailut useaan
kertaan vuodessa, vastikerästiasioiden hoito, tarvittaessa perintä-
tai varoitusmenettely sekä huoneiston haltuunottotoimiin päättyvät
toimet ja eri tyyppiset mittariperusteiset laskutukset. Eräiden
taloyhtiöiden osalta hoidetaan myös arvonlisäveroasiat
laskelmineen ja tilityksineen.
Tekniset
tehtävät
Isännöitsijän tekniset
tehtävät jakaantuvat kolmeen pääryhmään: kiinteistön
hoitotehtävien järjestelyt, kiinteistöjen kunnossapito sekä
korjaus-, perusparannus- ja rakennusasiat. Hoitotehtävien
järjestelyt merkitsevät päivittäisen kiinteistöhoitotyön
toteutuksen taloudellisuuden ja tehokkuuden suunnittelua, suoritusten
seurantaa ja tarvittavien muutosten vaikutusten toimeenpanoa.
Kiinteistön
kunnossapitoasiat vievät suuren osan isännöitsijän ajasta. Hän
seuraa kaikkia kiinteistön osien ja laitteiden kuntoa, teettää
tarvittavat kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet, järjestää
erityyppisiä määräaikaiskatselmuksia ja –tarkastuksia ja laatii
sovittaessa kiinteistön korjaussuunnitelman ja kustannusarvion.
Korjaus- perusparannus- ja
rakennusasiat teettävät töitä kaikenikäisissä kiinteistöissä.
Rakennuksen valmistumisvaiheessa isännöitsijä tutustuu
piirustuksiin ja muihin rakennusasiakirjoihin sekä laitetoimittajan
ohjeisiin. Yhtiön vuositakuuvaiheessa isännöitsijä havainnoi itse
ja kerää asukkailta tietoja urakoitsijalle kuuluvista
korjaustarpeista sekä sopii takuukorjausten suorittamisesta ja
osallistuu tarvittaviin takuukorjauskokouksiin .
Kun taloyhtiön
rakennukset ikääntyvät, isännöitsijä tekee taloyhtiön
hallitukselle esityksiä eri kohteiden kunnossapitohankkeista.
Yleensä taloyhtiön hallituksen kanssa sovitaan jo hankkeen alussa
tarvittavan teknisen suunnittelun ja valvonnan tilaamisesta alan
erityisasiantuntijoilta. Isännöitsijä laadituttaa tarjouspyynnöt
ja niihin liittyvät asiakirjat, tarjousvertailut ja
urakka-asiakirjat. Remonttivaiheessa isännöitsijän toimenkuvaan
kuuluu toimia projektijohtajana. Hän tiedottaa asukkaille remontin
eri vaiheista, pitää yhteyttä urakoitsijan ja valvojan sekä
tarvittaessa eri viranomaisten välillä, suorittaa työn
yleisvalvontaa ja osallistuu työmaakokouksiin ja
tarkastuksiin.
Korjaushankkeiden takuuaikana isännöitsijä
suorittaa korjatun kohteen kunnon seurantaa, sopii takuuajan lopulla
tarvittavista takuukorjauksista ja osallistuu niiden vastaanottoon.
Edellä kuvattujen
tekniikan osa-alueiden lisäksi isännöitsijä joutuu lähes
päivittäin "pienten mystisten" ongelmien eteen asukkaiden
ilmoittaessa erilaisista kiinteistössä tapahtuvista asioista. Usein
kyseessä on esimerkiksi vesivauriotapaukset tai sisäilman laatua
heikentävät ilmiöt. Näihinkin asioihin löytyy yleensä selkeä
syy ja ongelmat saadaan poistettua.
Asunto-osakeyhtiölaissa
on säännökset siitä kuinka yhtiön ja osakkaan välinen korjausvastuu
jakaantuu. Pääsääntöisesti toimitaan siten, että rakennuksen korjaaminen
ja kunnossapito kuuluu kiinteistön omistajalle eli yhtiölle.
Osakkeenomistajan korjausvastuuta on rajattu kahdenlaisten korjausten
osalta. Yhtiön on korjattava rakenteesta johtuvat sisäpuoliset viat sekä
huoneistoissa samantasoisina olevat johdot ja kanavat sekä vesihanat.
Osakkaan korjausvastuuseen kuuluvat siis huoneiston sisäpuoliset osat:
seinä, lattia ja kattopinnoitteiden sekä kaikkien muiden huoneistoon
asennettujen kiinteiden kalusteiden osalta kuten keittiökalusteet,
wc-istuimet ja altaat. Edellä lueteltuun tekee poikkeuksen
lattiapinnoitteiden osalta kylpyhuoneen lattia, mikäli se toimii samalla
vesieristeenä. Yhtiölle kuuluu kylpyhuoneen lattian vesieristys.
Huoneiston ovien ja ikkunoiden korjaus- ja kunnossapitovastuu kuuluu
ulkopuolisten osien kohdalta yhtiölle eli huoneiston ulko-oven sekä sen
lukon korjausvastuu kuuluu yhtiölle, mutta sisäovien taas osakkaalle.
Samoin menetellään ikkunoissa ja parvekkeen ovissa.
Korjausvastuun määräyksiä sovellettaessa tulee kuitenkin muistaa
aiheuttamisperiaate. Jos vika tai vahinko on aiheutunut osakkaan syyksi
luettavasta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, ovat yhtiölle
normaalisti kuuluvat korjauskustannukset perittävissä osakkaalta joko
kokonaan tai osittain. Jos osakas laiminlyö ilmoittamisen yhtiölle sen
korjattavaksi kuuluvasta viasta tai vahingosta, saattaa hän joutua
korvaamaan laiminlyönnistä johtuneen lisävahingon.
Vuokaratun huoneiston osalta osakkaan vastuu yhtiöön päin ei muutu.
Osakkaan ja vuokralaisen välisen vastuun jakautumisesta on säännökset
huoneenvuokralaissa.
Suomen kiinteistöliitto on laatinut vastuunjakotaulukon, jossa on
tarkemmat ohjeet korjaus ja kunnossapitovastuun jakautumisesta.